Ajankohtaista
Autotallista alansa huipulle: Kuinka Lemkem kasvoi neljässä vuosikymmenessä kiinteistöratkaisujen edelläkävijäksi

”Projektiliiketoiminnan kehittyessä ja nälän kasvaessa, Lemkem teki uuden aluevaltauksen maalämpöprojekteihin vuonna 2020. Yrityksen kulttuurille ominaiseen tapaan, hyppy tuntemattomaan tehtiin ryminällä, ensimmäisen projektin ollessa Pohjoismaiden suurin maalämpöhanke Kuortaneen urheiluopistolla. Yli 100 kaivon hankkeessa, turvelämmitys korvattiin kokonaisuudessaan maalämmöllä ja kylkeen rakennettiin vielä valtava aurinkovoimala. Joku voisi sanoa, onko tällaisen projektin toteutus ensimmäisenä hankkeena järkevää, mutta toisaalta joskus oppirahat kannattaa maksaa kerralla pois.”
Lahden tori 1985
Neljätoistavuotias Henrik Lemmetty pakkasi vilkkaan toripäivän päätteeksi ylijääneitä vihanneksia pakettiautoon Lahden torilla, kuten monena muunakin päivänä siihenkin saakka. Autollinen tomaattia ja kurkkua tiesi 2000 markan myyntiä. Elettiin kasinotalouden villejä vuosia. Elokuvissa seikkaili pörssimeklareita ja liikemiehiä ja ylempi keskiluokka osteli Suomessa uima-altaita ja vesisänkyjä edullisilla valuuttalainoilla. Radiossa soi Dingon Autiotalo – kenties sanomaltaan 5 vuotta etuajassa.
Henrikin olkaan koputettiin. Tulija oli tuohtunut ja huolissaan puuskuttava Henrikin kolmas mummu. Mummun uurteisilla kasvoilla paistoi syvä huoli tämän kysyessä; ”Henrik, miten teillä menee? Oletko kuullut, että isäsi Tuomas on perustanut yrityksen?”.
Kaikki kunnia ja lämpimät muistot mummulle. Suomen yrittäjämyönteisyydestä, tai sen puutteesta, voisi kirjoittaa ja onkin kirjoitettu useampia teoksia. Tosin, ehkä mummukin oli 5 vuotta aikaansa edellä, 90-luvun laman osuessa juuri alkuaskeleensa ja vuotensa ottaneeseen Lemkemiin pahasti. Mutta menemme asioiden edelle.
Jokaisen kalifornialaisen startup-yrittäjän unelma oli nimittäin materialisoitunut Hollolassa. Pienen omakotitalon autotalliin oli juuri perustettu yritys.
Pienestä nopeasti liikkeelle
Hollolan tiilikankaalla, Kuokkalantie 11:sta autotallissa oli syntynyt yritys, joka tulisi vielä määrittelemään suomalaista kiinteistöhuollon ja valaistuksen markkinaa seuraavat parikymmentä vuotta ja joka nousisi myöhemmin energiaratkaisujen myötä yhdeksi Suomen suurimmista aurinkovoiman, maalämmön ja muiden kiinteistöjen uusiutuvan energian ratkaisujen toimittajaksi.
Lähipiirin huolista huolimatta, Lemkemin perustaja Tuomas Lemmetty oli päättänyt jättää palkkatyöt taakseen ja hypätä yrittäjän elämään. Tuomas oli havainnut talonmiesten ja huoltoyhtiöiden tarpeen laadukkaille siivous- ja ylläpitotuotteille. Nuori Henrik Lemmetty seurasi, kuinka autotalli alkoi täyttyä kemikaalikanistereista, kotipuhelimen pirinän merkatessa todennäköistä asiakasta.
Henrikin äiti käsitteli tilaukset ja hoiti samalla lapsia, joista nuorin oli syntynyt vasta edellisenä vuonna. Perheen vahvasta tuesta ja onnistuneesta startista johtuen Lemkem (Tuolloin vielä Lem-Kem), palkkasikin ensimmäisen työntekijänsä jo seuraavana vuonna. Konttoristi Teija työskenteli seuraavat 1,5 vuotta perheen kotona, työhuoneeksi muutetussa entisessä vierashuoneessa. 80-luvun CRM-järjestelmänä toimivat paperiset kortit, joille kirjattiin tilaus, päiväys ja laskutettava summa. Kuten jokaisessa itseään kunnioittavassa perheyrityksessä, koko perhe valjastettiin avuksi, Henrikin pakatessa tilauksia ja purkaessa kuormia.
Hyvän startin jälkeen, tarve kotia ja autotallia suuremmille tiloille alkoi kuitenkin käydä selväksi. Suurempiin tiloihin muuton aika koittikin vuonna 1987. Varasto- ja toimistotilat löytyivät parin kilometrin päästä. Kasvavaa yritystä palveli 200 neliön varasto, joka laajennettiin myöhemmin kolminkertaiseksi. Miljoonan markan liikevaihto oli rikottu jo ensimmäisenä vuonna ja tahti vain kiihtyi.
Myyntimiesten aika
Alusta asti Lemkem pyrki tarjoamaan kaiken, mitä talonmiehet ja kiinteistöhuollon ammattilaiset tarvitsivat. Tuotteet vaihtelivat lämpökemikaaleista öljypolttimien puhdistusaineisiin, mutta pian asiakkaiden tarpeesta mukaan tulivat myös valaistusratkaisut. Pitkäikäiset hehkulamput mullistivat markkinan 80-luvulla, sillä ne vähensivät merkittävästi huoltokustannuksia ja jätteiden määrää. 2000-luvun alkuun mennessä Lemkem oli myynyt satojatuhansia energiansäästölamppuja, mikä säästi yli 20 miljoonaa hehkulamppua kaatopaikalta. Lemkem myös hyödynsi omatuotannon mahdollisuudet varhaisessa vaiheessa, legendaarisen Tukos Tuomaksen tullessa valikoimaan yrityksen perustamisvuonna ja Lemlux Long Life -lamppujen muutamaa vuotta myöhemmin.
Toiminnan kasvattamiseksi, Tuomas Lemmetty kokeili Lemkemin ensimmäisinä vuosina myynnin ulkoistamista itsenäisille toiminimi-kauppiaille.Tämä osoittautui kuitenkin virheeksi. Hyvä myyjä tuntee tuotteensa läpikotaisin ja kantaa lojaliteettia yhteen taloon. Toinen yrityksen perustamisen jälkeinen leffahetki syntyi, kun entinen ompelukonekauppias Ahti Hippeläinen liittyi yrityksen palkkalistoille. Legendaarinen myyntipäällikkö toi mukanaan 5 myyjää ja liikevaihto tuplaantui yhdessä vuodessa. Yksi heistä, Peteri Näveri on edelleen yrityksen palveluksessa vuonna 2025.
Kasvu ei kuitenkaan ollut ongelmatonta. Myyntiedustajien provisiopohjainen palkkamalli oli säädetty niin kovaksi, että kun myyntiä tuli lisää, oli firma aina kassakriisissä. Elokuisin, kun lomaltapaluuraha tuli maksuun, oli kassa viimeistään tyhjä. Rahoitus auttoi tilanteeseen. Kahdeksankymmentäluvun lopussa ja yhdeksänkymmentäluvun alussa yritykset kykenivät rahoittamaan toimintaansa edullisilla valuuttalainoilla.
Jokainen 90-luvun laman muistava korjasi todennäköisesti juuri asentoaan. Tuomas oli todella ottanut Lemkemille valuuttalainaa, vain vuotta ennen kuin markka laitettiin Suomessa kellumaan. Spekulointi markan kohtalosta oli kiertänyt yrityskentällä ja julkisuudessa jo jonkin aikaa, mutta sitä pidettiin yleisesti liian kovana toimenpiteenä. Pahaa aavistaen, silloinen toimitusjohtaja soittikin eräänä perjantaina pankkiin ja pyysi yrityslainan sitomista kiinteäksi markkalainaksi. Puhelu tuli kuitenkin tunnin myöhässä ja pankki kehotti olemaan uudelleen yhteydessä maanantaina. Viikonlopun aikana, 8. Syyskuuta Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg kertoi Suomen markkan siirtyneen kiinteästä valuuttakurssista vapaasti vaihdeltavaksi valuutaksi. Lemkemin takaisinmaksettavan lainan määrä kasvoi yli 30 %.
Lama johti Suomessa konkurssiaaltoon ja työttömyysluvut kohosivat pahimmillaan lähelle 20 prosenttia. Lemkem kuitenkin selvisi ja kasvoi läpi koko laman. Näinä vuosina Henrik Lemmetty myös valmistui koulusta.
Valaistuksen opiskelua
Lemkemin historia on täynnä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Parhaimmillaan uudet innovaatiot voivatkin tuoda käsittämättömiä hyötyjä aiempaan verrattuna. Yksi tällainen heureka-hetki oli energiansäästölamppujen tulo markkinoille. Vuonna 1990 Henrik Lemmetty jätti laatikoiden pakkaamisen ja lähti Kotkan tekuun opiskelemaan tuotantotalousinsinööriksi. Yhden esitelmän aihe oli saksalaisen Radiumin 11W energiansäästölampun edut 60W hehkulamppuihin verrattuna. Lemkemin myyntimateriaaleihinkin päätyneen kirjoituksen teesi oli, että energiansäästölamppujen energiankulutus samalla valomäärällä oli niin pieni, että asiakas voisi ostaa lampun, säästää välittömästi sen hinnan ja tienata 100 markkaa jokaisella lampulla sen eliniän aikana.
Teknologia vei mennessään nuoren Henrikin ja edessä oli insinööriharjoittelu Radiumin tehtaalla Saksassa vuonna 1992. Ensin tiedossa oli myyntiä, sitten tuotekehitystä ja tuotantoa. Henrik tutustui intensiivisesti valonlähteiden valmistukseen ja kehitystyöhön. Tehtaan laboratorioissa selvitettiin esimerkiksi erilaisten kaasujen ja purkausputkien ominaisuuksia, metallirakenteita halogeenien sisälle ja paljon muuta. Tekussa opiskeltu saksa tuli tarpeeseen. Harjoittelu oli osa Kauppakamarin järjestämää suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymisohjelmaa, jolla haettiin uusia ideoita kotimaan yrityskentän kehitykseen. Hatun nosto Kauppakamarille, ideoita tuli paljon. Toki myös 10 000 markan stipendi lämmitti mieltä.
Vuonna 1994 armeijan vihreät kutsuivat Henrikkiä ja vuoden kuluttua myös uudet hommat Fujitsu ICL:n palveluksessa Espoossa. Aikakausikin ehti vaihtua samalla. Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unioniin, lama taitettu ja Nokiaksi kutsuttu pieni suomalainen yritys julkaissut legendaarisen 2110-mallinsa, ensimmäisen jossa oli soittoäänenä kuuluisa “Nokia tune”.
Ajat olivat muuttuneet ja Lemkem porskutti. Maailmalta ja Mikromikkojen kasaamisesta vauhtia hakenut, entinen tuotepakkaaja Henrik hyppäsi perheyrityksen remmiin uudemman kerran ja alkoi samalla työstää MBA-tutkintoaan. Terveysongelmat siirsivät kuitenkin valmistumista vuoteen 2004. Maailma ottaa, mutta myös antaa ja tuleva toimitusjohtaja laittoi hynttyyn yhteen nykyisen vaimonsa kanssa vuonna 1998. Marika toimii 2025 Lemkemin tuotepäällikkönä, vastaten mm. verkkokaupan tuotepäivityksistä.
Laman jälkeisessä Suomessa ja Lemkemillä vuodet 1995-2010 olivat erityisesti lamppumyynnin kasvun aikaa. Lamppumyynnin kattaessa yli 6 miljoonaa euroa Lemkemin liikevaihdosta vuonna 2010. Myyntiedustajia oli ympäri maata enimmillään 30 kappaletta, mikä teki vuosittaisista myynnin koulutuspäivistä melkoiset bakkanaalit.
Uuden vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen käynnisti kuitenkin jälleen uuden aikakauden Lemkemillä
Valaistuksen toteutusta
Jokaisen perheyhtiön pelätty ja odotettu käännekohta on sukupolvenvaihdos. Mikään ei ole yritykselle hienompaa, kuin nähdä rakkaudella rakennetun organisaation siirtyminen seuraavalla soihdunkantajalle, joka toivon mukaan on vielä ollut mukana matkassa pienestä pitäen. Tämä hetki voi kuitenkin olla myös käännekohta, joskus huonompaan, joskus vielä parempaan. Lemkemin kohdalla, näistä jälkimmäinen onneksi toteutui, mutta ei ilman uuden opettelua. Lemkemin toimitusjohtajan soihtu siirtyi Henrik Lemmetylle vuonna 2004. Nuorena miehenä isänsä autotallissa ja torilla työuraansa aloitellut Henrik oli ollut mukana yrityksen toiminnassa kauan ja sai myös tukea yrityksen alkuvuosilta saakka mukana olleilta konkareilta. Tuki tulikin tarpeeseen.
Jatkuvasti kasvanut lamppumyynti teki käännöksen vuonna 2010. Syy ei ollut varsinaisesti kilpailijoissa, tai että yritys olisi tehnyt mitään väärin, teknologia vain oli ottanut jälleen hypyn. LED-valot olivat vakiinnuttaneet asemansa.
Esimerkiksi asiakkaaksi saadun Kojamon mittavan kiinteistöomaisuuden uudelleenvalaiseminen, ei enää tarkoittanut vuosittaisia lamppuerien myyntejä, vaan kauppojen sinetöintiin tarvittiin energiansäästölaskelmia. Tähän tarpeeseen yritys palkkasi Kari Knuutilan. Kohteiden kartoituksissa tuli huomioida nykyisten valaisimien ominaisuudet, mahdolliset LED-vaihtoehdot ja näistä vuosien aikana saadut energiansäästöt. Asiakkaita ja suuria kiinteistönomistajia tähän taustalla ajoivat myös tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset, EU:n tehdessä jatkuvasti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
LEDien tultua Lemkemin ykkösasiakkaiden, eli huoltomiesten tekemä lampun vaihto ei ollutkaan enää kevyttä tanssia, vaan usein tarvittiin teknisempiä otteita. Mikäli valaisin piti vaihtaa, tarvittiin valaistussuunnittelua. Valaistussuunnittelua varten taas tarvitaan valaistussuunnittelija. Ja koska on suunnittelua, energialaskelmia ja mahdollista asennusta, huomataan että yritykseen on syntynyt projektiliiketoimintaa. Sille olisi myös hyvä saada joku vetäjä. Tässä vaiheessa tarinaan astuukin Lemkemin nykyinen liiketoimintajohtaja, suoraan koulun penkiltä.
Ja Energiaa
Vuosi 2014 on hyvin merkityksellinen Lemkemin historiassa. Projektiliiketoiminnan alkaminen tarkoitti kokonaan uudenlaisen toimintamallin syntyä, perinteistä tukkukauppaa tehneeseen organisaatioon. Projektiliiketoiminnassa kate-eurot eivät kilahda tilille puhtaasti sisäänostetun tuotteen ja sen jälleenmyynnin erotuksesta, vaan matkalle mahtuu suunnittelutunteja, asennustunteja, ajokilometrejä, koulutusta ja huomattavasti monimutkaisempaa taloushallintoa. Vuonna 2025 Lemkemin projektiliiketoiminta kattaa 2/3 yrityksen liikevaihdosta. Ensiaskeleet olivat kuitenkin haparoivia, kuten asiaan kuuluu.
Lemkemin sisäistä startuppia, eli “Energiatiimiä” lähti vetämään juuri insinööriksi valmistunut Jyri Kelin. Karismaattisen nuoren miehen otteessa tiimi harjoitteli alkuaikoinaan, ei pelkästään projektiliiketoimintaa, vaan myös uutena aluevaltauksena repertuaariin lisättyä aurinkoenergian asennusta. Aurinkopaneelien asennukset olivat Suomessa vielä 2014 pienen piirin juttu, mutta ne olivat looginen lisä katalogiin yritykselle, joka oli juuri alkanut työllistää sähköasentajia. Samoilla asentajilla oli siis mahdollista toteuttaa sekä valaistusta, että aurinkovoimaloita. Ensin toki piti opetella mitä ihmettä siellä katoilla kuuluisi tehdä.
Ensimmäinen Lemkemin suunnittelema ja asentama aurinkovoimala nousi Lahden jokimaalle, Lemkemin pääkonttorin katolle. Kokin on parasta tehdä aina ensimmäinen lätty itselleen. Seuraavat olivatkin kunnianhimoisempia. Röyhkeydellä ja loputtomalla itseluottamuksella Lemkemin onnistui myydä Kuopion yliopistolliselle sairaalalle suuri aurinkovoimala. Helikopteriliikenteestä ja tiukoista aikatauluista johtuen, projekti olisi edelleenkin, tuhansien asennusten jälkeen vaativa. Ensimmäisenä asiakasvoimalana se oli lähes ylitsepääsemätön. Mutta eikös kasvu tapahtu epämukavuusalueella. Projekti vaati tosin hieman nöyrtymistä kunnianhimon tasosta, kun Ruotsista piti hälyttää paikalle avustavia asentajia. Pohjoismaista apua saatiin myös Tanskasta intensiivisen paneeliasennuskoulutuksen muodossa. Kokonaisuudessaan projekti ei jäänyt pahasti tappiolliseksi ja seuraava keikka Eduskunnan pikkuparlamentin katolla otettiin sekin hinnalla millä hyvänsä. Jalka piti niin sanotusti saada oven väliin.
Lemkem teki pienen sivuloikan B2B-maailmasta kuluttajapuolelle, tehdessään satoja omakotitaloasennuksia mm. Pohjoiskarjalan sähkölle, Kymenlaakson sähkölle ja Lahti energialle. Oppi kuitenkin maksoi itsensä takaisin ja vuonna 2025 yli 20 % Suomen koko kiinteistöjen aurinkovoimakapasiteetista on Lemkemin kokonaistoimittamaa.
Ja Lämpöä
Projektiliiketoiminnan kehittyessä ja nälän kasvaessa, Lemkem teki uuden aluevaltauksen maalämpöprojekteihin vuonna 2020. Yrityksen kulttuurille ominaiseen tapaan, hyppy tuntemattomaan tehtiin ryminällä, ensimmäisen projektin ollessa Pohjoismaiden suurin maalämpöhanke Kuortaneen urheiluopistolla. Yli 100 kaivon hankkeessa, turvelämmitys korvattiin kokonaisuudessaan maalämmöllä ja kylkeen rakennettiin vielä valtava aurinkovoimala. Joku voisi sanoa, onko tällaisen projektin toteutus ensimmäisenä hankkeena järkevää, mutta toisaalta joskus oppirahat kannattaa maksaa kerralla pois.
Kuortaneenkin kohdalla asiakassuhde oli kuitenkin alkanut tuotemyynnistä ja valaistuksesta. Viimeisen viiden vuoden aikana Lemkemillä onkin korostunut kehitystyö projektiliiketoiminnan ja tuoteliiketoiminnan yhteensovittamiseksi. Välillä on soudettu ja välillä huovattu. Loppujen lopuksi Lemkemille asiakas on kuitenkin aina kiinteistö ja ihmiset, jotka sen kohtalosta päättävät. Kiinteistöjen kehitys ottaakin valtavia harppauksia joka vuosi, energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa, teknologian lisääntyessä ja etätöiden kasvaessa.
Maalämmön lisäksi Lemkemin repertuaariin onkin tullut ratkaisuja, joilla kiinteistöä pyritään optimoimaan entisestään. Valaistus on muuttunut älykkääksi ja helposti Bluetooth-ohjattavaksi, jopa auringon spektrin väriä seuraavaksi. Ilmanvaihtoon on saatavissa nanorakenteita sisältäviä suodattimia, jotka tekevät hengitysilmasta täysin puhdasta. Lämmön talteenottolaitteilla saadaan talteen kiinteistön muuten pihalle heittävä energiarikas ilma ja sähkökattiloilla voidaan optimoida kaukolämpöä pörssisähkön spot-hintojen mukaisesti. Automaatio on yhä suuremmassa roolissa ja viimeisimpänä lisäyksenä Lemkem on tuonut markkinoille suuren luokan kiinteistöakut, joiden avulla kiinteistö voi käydä kauppaa Fingridin taajuusreservimarkkinoilla.
Summatessa mikä tekee Lemkemistä Lemkemin ja miten 40-vuotiaan perheyrityksen matkaa voisi kuvailla, on ainut mieleen tuleva sana kehitys. Mutta annetaan tässä vaiheessa Lemkemin toimitusjohtajan, Henrik Lemmetyn kertoa vielä omin sanoin oma näkemyksensä, rakkaan perheyrityksensä matkasta
On valtavasti asioita, joita et voi hallita. Jos markkina putoaa 60 %, sillä ei ole merkitystä, kuinka hyvin olet tehnyt asiat, vanhat keinot eivät vain enää riitä. Silloin ei voi jatkaa samalla tavalla kuin ennen, vaan täytyy muuttua ja mukautua. Meillä ei ole koskaan ollut mitään tiettyä ”ismiä”, jonka mukaan toimisimme. Parhaat ideat syntyvät asiakkaiden ja henkilökunnan kautta. Asiakastarve on se, mihin pitää vastata. Asiakkaiden ideoiden ja tarpeiden kuunteleminen on helpoin tapa kehittää liiketoimintaa. Ei ole mitään järkeä kertoa asiakkaalle, että hän ostaa väärin tai vääriä asioita, vain koska me olemme tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla.
Uusien ideoiden kokeileminen tarkoittaa joskus sitä, ettei ole mitään hajua, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mutta jos emme olisi uskaltaneet katsoa kaikkia kortteja, moni iso askel olisi jäänyt ottamatta. Kannattaa pysähtyä ja oikeasti katsoa mitä me tehdään – tällaista palveluiden, ratkaisujen ja tuotteiden kokonaisuutta ei ole kenelläkään muulla.Suurin osa yrityksistä keskittyy yhteen tai kahteen asiaan. Toki tämä variaatioiden rikkaus tuo meille omat haasteensa, mutta samalla se on meidän vahvin kilpailuetumme. Me emme ole suurin, kaunein tai halvin – mutta me olemme joustavin ja nopein.
Itselläni on vahva usko ihmisten hyvyyteen ja visioon, varsinkin kun joku sanoo: ”Hei, me voitaisiin kokeilla tätä.” Haluan nähdä kehitystä ja ideointia. Uskon vahvasti että kun pystyy kasaamaan hyvän jengin ympärille, pystyy tekemään melkein mitä tahansa. Täytyy myös olla rohkeutta kokeilla – joskus jopa hullunrohkeasti. Ja kyllä, välillä epäonnistut. Mutta mitä sitten?
Mun tehtäväni on hahmottaa suuntaa ja tulevaisuutta sen tiedon pohjalta, jota itselläni ja ympärilläni on. En määrittele Lemkemille tiukkaa liikevaihtotavoitetta – sen sijaan meillä on laaja asiakasverkosto, huipputyyppejä töissä, sekä oikeat tuotteet ja palvelut. Me tiedämme, mitä kiinteistöissä kannattaa tehdä, jotta asiat toimivat asiakkaalle mahdollisimman hyvin. Pitkät työsuhteet ovat itselleni erityisen merkityksellisiä. Meillä on ollut vaikeitakin vuosia, mutta niistä on selvitty. Viime vuosina myös prosessit on kehittyneet aivan valtavasti. Jos voisin antaa yhden neuvon nuorille yrittäjille ja kasvaville yrityksille Suomessa, se olisi tämä: kokoa ympärillesi hyvä tiimi, silloin pystyt mihin vain.
– Henrik Lemmetty, Lemkem Oy:n Toimitusjohtaja