Taloyhtiöitä uhkaa energiakorjauspommi seuraavan kymmenen vuoden aikana

Kello tikittää, ensimmäiset välitavoitteet koittavat jo 5 vuoden kuluttua

Mistä EU:n energiatehokkuustavoitteissa on kyse ja mikä kiinteistöjen rooli on kokonaisuudessa?

Aloitetaan perusasioista. Kiinteistöjen käyttö on teollisuuden ohella suurin hiilidioksidin lähde maailmassa, usein parjatun lentomatkailun vastatessa vain 2,5 %:sta globaaleja päästöjä. Sekä EU:ssa että globaalisti lämmitys, lämpimän käyttöveden tuotto, valaistus ja viilennys aiheuttavat jopa 40 % nettopäästöistä. Tiiviin rakentamisosaamisen Suomessa luku on noin 30 prosentin tietämissä. Vain 15 prosenttia EU:n kiinteistökannasta on rakennettu vuoden 2000 jälkeen ja kolmella kiinteistöllä neljästä on surkea energiatehokkuus. Tämä on se taso, josta lähdetään liikkeelle, Unionin tavoitellessa hiilineutraaliuutta vuoteen 2050 mennessä.

Jokainen pystyy jo tästä tulkitsemaan, että prosessista ei tule ihan ilmaista. Toisaalta vaihtoehdot ovat vielä huomattavasti kalliimpia. Kansainvälinen kauppakamari ICC arvioi uusimmassa tutkimuksessaan, että ilmastonmuutokseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt ovat maksaneet maailmanlaajuiselle taloudelle yli 2 biljoonaa dollaria viimeisen vuosikymmenen aikana. Biljoonassa on siis 12 nollaa ja summa vastaa koko Suomen valtion budjettia, kaksikymmentäkertaisesti.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi – EPBD

Monessa taloyhtiössä on huokaistu helpotuksesta sähkön piikkihintojen hieman tasaannuttua, Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien markkinahäiriöiden vähitellen laantuessa. Heikko taloustilanne ja korkea korkotaso ovat kuitenkin saaneet monet lykkäämään energiakorjaushankkeita. Odotus voi kuitenkin käydä kalliiksi.

Suurin yksittäinen muuttuja taloyhtiöiden energiatulevaisuudessa on EPBD, eli Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Sanahirviötä voi miettiä Euroopan unionin tiekarttana kohti vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitetta. Vuosi takaperin direktiivi keräsi kyseenalaista mainetta, niin kutsuttuna ”pakkokorjausdirektiivinä”, joka vielä matkallaan parlamentin työpöydälle määritti jokaiselle kiinteistölle energiakorjaustavoitteet ja sakkoja näistä lipsumisesta. Muun muassa Suomen ja Kiinteistöliiton onnistuneen lobbaustyön tuloksena, tämä osio putosi pois. EU:n kunnianhimo kiinteistöjen energiakorjausten suhteen ei kuitenkaan laantunut.

Vaikutukset taloyhtiöille

Vaikka niin sanotut pakkoremontit jäivät direktiivistä pois, ovat sen päätavoitteet yhä kunnianhimoisia. Suomen ja jokaisen jäsenmaan tulee itsenäisesti kyetä pudottamaan asuinrakennuskantansa primäärienergiankäytöstä 16 % vuoteen 2030 mennessä. Siis seuraavan 5 vuoden aikana. Tästä seuraavan 5 vuoden aikana määrän pitäisi kasvaa 22 prosenttiin vuoden 2020 tasoon nähden. Lisäksi puolet tästä tulisi tapahtua heikomman energiatehokkuusluokan kiinteistöissä. Liikekiinteistöille luvut ovat vielä kovemmat – 16 % ja 26 %.

Kerros- ja rivitalot edustavat yli 60 prosenttia Suomen asuinkiinteistöjen kannasta, mikä tarkoittaa suunnilleen saman kokoluokan yhteisvastuuta energiaparannuksista taloyhtiöille. Monelle voi herätä tässä vaiheessa kysymys, miksi tästä ei ole puhuttu vielä julkisuudessa? Syy on yksinkertainen. Direktiivin kansallinen toimeenpano on edelleen ympäristöministeriön virkamiesten valmisteltavana. Osa parannuksista tapahtuu luonnollisella siirtymällä, mutta edessä on silti valtava savotta. Hallituksen leikkauslinja ja taloustilanne huomioiden, porkkanoita ei ole tulossa tukien muodossa, vaan käärme ajetaan pyssyyn kepillä ja valtiontukilainoilla. Toivon mukaan projektia ei kuitenkaan jätetä odottamaan vaalikauden yli, koska siirtymäajasta tulisi katastrofaalisen lyhyt.

Kustannustehokkaita vaihtoehtoja

Mikäli täysimittainen lämmitystapamuutos ei rahoitus- tai muista syistä onnistu, voidaan rakentaa niin sanottu hybridijärjestelmä. Tällöin lämpöpumpuilla hoidetaan jopa 80 % rakennuksen vuoden lämmitystarpeesta ja käyttöveden tuotannosta ja kaukolämpöä käytetään vain kylmimpinä kuukausina. Myös esimerkiksi älykkäät sähkökattilat ja kiinteistöautomaatio mahdollistavat energiatehokkaan kulutuksen optimoinnin. Tehokkaamman ja puhtaamman energian tuoton lisäksi on myös hyvä tarkastella energian kierrätyksen ja säilömisen mahdollisuuksia, oli kyse lisäeristyksestä tai akkuteknologiasta.

Vaikka EU:n tasolta tulevat vaatimukset ovat kovia, on taustalla aito tarve vähentää päästöjä. Maailma on menossa kohti vähähiilistä energiantuotantoa ja nollahiilisiä kiinteistöjä. Vaikka näin energiaratkaisuja tuottavan yrityksen perspektiivistä omia lehmiä onkin ojassa iso kasa, on yksi asia selvä. Alan toimijat toivoisivat aktiivisempaa viestintää valtion puolelta, koska aikaa on vähän. On myös kaikkien edun mukaista että remontteja tehtäisiin sopivassa tahdissa, eikä vuoden 2030 kolkutellessa, kepillä hakaten valtion puolelta. Hieman tällainen tilanne nähtiin 2022 ja todennäköisesti puolet Suomen energiaremonteista jäi tekemättä suunnittelija-, asentaja-, komponentti- ja yrityspulan törmätessä räjähtäneeseen kysyntään. Omilla ehdoillaan toimiva kiinteistönomistaja toimiikin siis mahdollisimman pian. Onneksi energiatehokkuuden pilleri on aidosti helppo nielaista, edellisistä viidestä lähettämästämme maalämpötarjouksesta tasan 5 olivat vastikepositiivisia, eli taloyhtiö kykeni laskemaan hieman vastikettaan seuraavana vuonna maalämpöjärjestelmän asentamisen jälkeen, energiansäästöjen kattaessa lainanmaksun. Tämä on myös hyvin tuttua esimerkiksi yritysten valaisitusremonteissa, takaisinmaksuaikojen ollessa vuoden luokkaa.

Energiatehokkuus ei ole vain vastuullista, vaan myös taloudellisesti järkevää. Pienentämällä energiakustannuksia, parannetaan myös kiinteistön arvoa ja esimerkiksi yrityksen kilpailukykyä.

---